lauantai 5. heinäkuuta 2014

Valuhommia

sain ystäväni kanssa kuitenkin tehtyä parina päivänä. Mahtui sentään pari poutaisempaa päivää tähän reilun viikon sisään. Loppuviikon aikana olen irrotellut töitä muoteistaan ja harjaillut niitä ja seuraavaksi tuleekin kuvapläjäys ja sekavanoloinen sepustus aikaansaannoksista.
Osa onnistui hyvin ja osa meni palasiksi ja pari työtä on vieläkin kiinni muoteissaan. Ylemmät laatat tein siten että laitoin kasvin lehden öljyttynä (rypsiöljyä) ruotipuoli ylöspäin astian pohjalle ja sitten päälle betonivalua 2-3 cm. Käytimme kuitubetoni s100:a ja sementtilaasti s30:tä, molempiin tarvitsi lisätä vain vesi. Vasemman puoleinen  kuvio tuli tuoksuvatun lehdestä ja oikeanpuoleinen puutarhavadelman lehdestä.
Alhaalla vasemman kuvan laattaan painelin betonin päälle tekokuituisesta huopatabletista leikatun ja öljytyn palasen. Huopapalanen irtosikin hyvin, toisin kuin tuosta ruukusta. Ruukun kohdalla laitoin huopapalasia muotin reunalle, betonia pääsi kuitenkin palasten ja muotin väliin ja lsäksi se tarttui betoniin. Tuossa kuvassakin näkyy vieläkin sinistä haituvaa urissa.
No , miehän "viksuna" tyttönä päätin polttaa huovanjämät ja tietenkin kynttilän avulla sitten sen tein ja hups, tulikin musta ruukku. Siinä sitten googletin että millä noki pois betonista ja jossain keskustelupalstalla joku oli ehdottanut ihmesientä. Jes, toimii!
Yläkuvan adventtikynttelikkö hieman epäonnistui kun yritin saada numerotkin puunumeroiden avulla näkyviin. Teippasin muotin sisäpuolelle puiset numerot mutta nepä eivät pysyneetkään aivan  paikoillaan ja kun poistin numerot betonista, oli jälki aivan hirveää. Kynttelikkö on kuvassa parempi puoli näkyvissä. Ystäväni teki samanlaisen mutta numeroihin hän käytti pahvinumeroita ja niillä tulikin sievät numeropainaumat betoniin.
Kynttelikön vieressä on sitten pitsitarjotin. Painelin öljytyn pitsisiinan betoniin ja laitoin keskelle toisen muotin, jolla sain hieman syvennystä. Tämä onnistui muuten hyvin muttei millään meinannut irrota peltisestä tarjottimesta. Irtosi lopulta mutta tuli hieman vaurioita reunaan.
Ruukun kuviot tein myös pitsiliinan avulla mutta tästä huomaa että pitsin täytyisi olla isoreikäistä jotta kuviot erottuu. Hauska pinta kuitenkin tuli.
Tuikkutarjottimen valoin peltiseen piirakkavuokaan ja tämä irtosikin hyvin kun laitoin tuorekelmua vuoan pohjalle ja reunoille. Lasihelmet ja tuikut upotin valun yhteydessä.
Tämä on aika iso ruukku. Tässä myös tein koristeen pitsiliinan avulla. Liina oli aika ohut ja se on teollisesti tehty, ei virkattu.  Ihmeteltiin että silti tuli noin hyvin erottuva kuvio vaikka liina oli niin ohut. Ruukun reunalle upotin kiviä koristeeksi.
Raparperinlehtiallas haaveissani harjottelin ensin vuorenkilven lehdillä. Mutta ei niistä altaita tullut, menivät palasiksi molemmat. Valu oli liian ohut, siinä kai syy.
Sahasin sitten styroksiin sydämenmuotoisen aukon ja täytin sen betonilla. Keskelle asettelin vuorenkilven lehden ruotipuoli alaspäin. Lehden päälle laitoin painoksi pieniä kiviä ja tästähän tulikin aika kiva. Niin ja styroksmuotin päälle laitoin isoja kiviä painoksi, ettei betoni pääse valumaan  muotin alle.
Valun kuivumisen odottaminenhan tässä on se melkeinpä hankalin osuus. Kun ei sitten millään malttaisi pitää näppejään irti ja sittenhän ne monasti halkeilee kun liian aikaisin alkaa muotteja purkamaan. Ja nyt kun on ollut niin kosteaa niin kuivuminen kestää ulkona monta päivää.
Sisuunnuin niin niistä epäonnistuneista vuorenkilpialtaista, että päätin tehdä sen raparperialtaan vaikka väkisin.
Kostutetun multakeon päälle laitoin lehden ruotipuoli ylöspäin ja siihen aloin lappamaan betonia. No, ei meinannut tästäkään tulla" hyvää kakkua", betoni oli hitusen liian löysää koska se alkoi valua hetken päästä alaspäin ja kumpukin oli ehkä turhan jyrkkä. Keksittiin sitten pujotella valuun rautalankaa tueksi sinne tänne ja se auttoikin vähän.
Tästä tuli iso, puolisen metriä pitkä, ihan hyvä että on ne tukiraudat tuolla sisällä. Altaan reunoista näkee miten betoni on valunut lehden yli ja en laittanut sitä kuitenkaan lehden reunoille asti vaan jätin pari senttiä valumisvaraa.
Mutta siinä se nyt on!
Toivottavasti olette saaneet selvää tästä kaikesta sekavan oloisesta sepustuksesta. Tuntuu ettei osaa enää kirjottaakaan, kun ei tule näitä postauksia usein tehtyä.

Lopuksi hieman "romutaidetta". Isännän putkiromppeista löytyi hieno roskiin menossa ollut hana.
Sen kun näin, muistin nähneeni jossain pinterestissä tämän tyylisen työn ja siitähän se ajatus sitten lähti.
Kiitos mukavista kommenteista tuolla edellisessä postauksessa!♥
Toivottelen mukavaa ja aurinkoisempaa kesän jatkoa teille kaikille! Niin ja iso kiitos ystäväin "valuseurasta" ja hyvistä neuvoista!♥
terkuin
Irma

9 kommenttia:

  1. Aivan ihania valuita! Nuo pitsiset ovat vaan niin kauniita..:)

    VastaaPoista
  2. Kerrassaan ihania töitä. Vaaleneeko nuo vielä, vai jäävätkö noin tummiksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Nuo kuvat vähän narraa, oikeasti työt ovat vaaleampia, otin kuvat varjossa. Kuivuminen kestää nyt usean päivän ilman kosteuden takia ja esim. tuo vuorenkilpi sydän on nyt melkeinpä valkoinen.

      Poista
  3. Hienoja töitä. Kaikenlaista sitä voikin itse tehdä, kun osaa :)

    VastaaPoista
  4. Oi miten hienoja! Kivoja esineitä olet tehnyt. Pitsikoristeet ovat niin kauniita. Ja tuo hana, upea!
    Nyt lämmintä riittää, ihanaa heinäkuuta sinulle!

    VastaaPoista

Kiitos käynnistä Kammarissa ♥♥♥